Kirjallisen todisteen tahallinen väärinlukeminen

Jos oikeudenkäynnissä järjestetään suullinen pääkäsittely, kirjalliset todisteet käydään todistelussa omin sanoin läpi niiltä osin kuin niihin halutaan nojautua. Todisteen siteeraaminen sallitaan usein. Tämä tarjoaa mahdollisuuden todisteen "suulliseen väärentämiseen". Todistaja sanoo siteeraavansa kirjallista todistetta mutta todistajan ääneen lukema teksti kuitenkin eroaa kirjallisesta todisteesta.

Oikeudenkäynnissä sekä osakkeenomistaja H todistelussaan että Krogeruksen asianajaja Heikki Vesa loppulausunnossaan antoivat ymmärtää lukevansa yhtiön kirjallista todistetta. Ääneen luettu teksti kuitenkin poikkesi kirjallisesta todisteesta.

Osakkeenomistaja H

Ote H:n todistelusta Turun käräjäoikeudessa:

Yhtiön asianajaja Ulla-Maija Moisio: Se on kirjallisena todisteena vastaajalla. Voitteko kertoa siitä?

H: Voinko lukea?

Ulla-Maija Moisio: Voitte lukeakin. Ei kokonaan tarvitse lukea, mutta esimerkiksi ne juuri ...

H (lukien):

"... Hallitus kieltää teettämästä rakenteiden purkutyötä osakkaan laskuunkaan, ennen kuin osakas on esittänyt sellaisen pyynnön ja antanut riittävän selvityksen purkutöiden yksityiskohdista. Pyynnön ja selvitysten jälkeen hallitus voi sellaisen luvan antaa. Hallituksen käsityksen mukaan rakenteet ovat rakennuksen ikään nähden hallituksen korjattaviksi todettuja osia lukuun ottamatta normaalissa kunnossa eikä niiden uusiminen ole nykytietojen mukaan tarpeellista."

H:n papereista lukema lause "Pyynnön ja selvitysten jälkeen hallitus voi sellaisen luvan antaa" ei esiinny lainkaan kyseessä olevassa yhtiön kirjallisessa todisteessa 15. Kyse saattoi olla siitä, että koska kantaja oli väittänyt yhtiön kieltäneen lastulevyjen (kirjallisessa todisteessa "rakenteiden") purun, niin ylimääräisellä lauseella vahvistettu asiakirja ehkä osoitti todistajan mielestä yhtiön ennakolta lukkoon lyömättömän suhtautumisen osakkaan purkutyötä kohtaan. "Suullinen väärennys" kohdistui samaan asiaan kuin H:n todistelu luvussa väärä vala.

Varatuomari Heikki Vesa

Ote Varatuomari Heikki Vesan loppupuheenvuorosta Turun hovioikeudessa:

Heikki Vesa: Ja joka tapauksessa, niin jos mennään tähän varoitukseen, niin tästä on tosiaan tehty tämmöinen semanttinen ilotulitus ja mietitty, onko se avain ja muuta, mutta jos ihan katsotaan tästä varoituksesta, niin kyllä täällä todetaan, että:

"Olette jättäneet noudattamatta hallituksen kirjatussa kirjeessä esittämää pyyntöä saada haltuunsa huoneistoanne koskevat avaimet, jotta hallitus voi tarkistaa huoneistossanne teettämänne purkutyöt sekä ryhtyä suunnittelemaan yhtiön vastuulla olevien korjaustoimenpiteiden loppuunsaattamista, jotka te olette jo kertaalleen keskeyttäneet ja ilmoittaneet teettävänne ne itse"

Heikki Vesa (keskeyttäen hetkeksi lukemisen): ja sitten jatkuu tämä, minkä Kainulainen esittää:

"Koska huoneistonne on asuinkelvoton ja korjaustoimenpiteiden aloittamisen viivästymisestä aiheutuu haittaa"

Heikki Vesa (lopetettuaan lukemisen): niin tämän jälkeen ei voi olla hirveän epäselvää, mistä siellä on kysymys.

Kirjallisena todisteena olleesta yhtiön varoituksesta kuitenkin puuttuu Heikki Vesan keksimä ylimääräinen sana "haittaa". Oikeassa varoituksessa lukee:

Koska huoneistonne on tällä hetkellä asuinkelvoton ja korjaustoimenpiteiden aloittamisen viivästymisestä aiheutuu yhtiölle ja muille osakkeenomistajille taloudellista vahinkoa mm. sillä perusteella, että te olette lähettäneet muiden osakkeenomistajien osakkeiden myyntitoimeksiannon saaneille kiinteistövälittäjille tietoa huoneistonne korjaustarpeista ja mahdollisesta vahingonkorvausvaatimuksesta.

Erolla on merkitystä. Lain mukaan osakasta tulee ennen huoneiston hallintaan ottamista varoittaa huoneiston huonosta hoidosta, josta aiheutuu haittaa yhtiön rakennukselle tai muille osakkaille. Oikeassa varoitustekstissä varoitetaan muusta omavaltaisesta toiminnasta.

Todisteen suullinen väärentäminen kertoo tuomioistuinten toimintatapojen tuntemuksesta. Tuomarit tuskin enää pääkäsittelyn jälkeen tutkivat kirjallisia todisteita, joiden sisällön he uskovat tulleen selväksi. Lukemalla varoitusta Vesa pienensi lukemisen todennäköisyyttä ja samalla korjasi varoituksen yhden puutteen.

Todisteen väärin lukeminen oli osa toimista, joilla tuomareita johdettiin harhaan.

Todisteen tahallisen väärinlukemisen seuraukset

Kirjallisen todisteen lukemista tahallaan väärin voi olla vaikea havaita, jos ero oikeaan asiakirjaan nähden ei ole suuri. Esimerkkitapauksessa ero jäi huomaamatta oikeudenkäynnin aikana sekä kantajalta että tämän kahdelta asianajajalta kuten epäilemättä tuomareiltakin. Vasta tuomion lainvoimaiseksi tulon jälkeen, kun selvisi että yhtiö oli käyttänyt oikeudenkäynnissä väärää asiakirjaa, kantajan kertoman mukaan hän alkoi epäillä oikeudenkäynnissä käytetyn enemmänkin vilppiä.

Oikeudenkäyntimateriaalin perkaaminen asianajajan kanssa paljasti muun muassa H:n ja varatuomari Heikki Vesan lukeneen oikeudenkäynnissä todisteita väärin. Periaatteessa olisi ollut mahdollista hakea tuomionpurkua H:n tahallisen kirjallisen todisteen väärinlukemisen vuoksi. Mutta hakemuksen jättämiselle annettu vuoden mittainen määräaika oli kulunut umpeen. Epäilyjen olisi pitänyt herätä jo aiemmin.

H:n antama todistajan vala ja varatuomari Heikki Vesan antama tuomarin vala velvoittavat puhumaan totta oikeudessa mutta kirjallisen todisteen väärinlukeminen ei välttämättä myöskään ole rikos oikeudenkäyttöä vastaan. Tuomioistuimellahan on käytössään kaikki kirjalliset todisteet. Joten voi olla, että kirjallisen todisteen tahallinen väärinlukeminen ei myöskään kelpaa tuomion purkuperusteeksi.

Tuomioistuimet toimivat kiireessä ja niukoin resurssein ja todisteen tahallinen väärinlukeminen on joka tapauksessa tämän seikan raakaa hyväksikäyttöä.