Todisteiden vääristeleminen

Todisteen vääristeleminen kohdistuu esineeseen, asiakirjaan, tai muuhun oikeudenkäynnissä tarpeelliseen todisteeseen. Useimmiten vääristellään asiakirjaa.

Asiakirja on väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta.

Väärää asiakirjaa ei ole muutettu, mutta todisteena käytettäessä se on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä.

Esimerkkioikeudenkäynnin tausta

Rivitaloyhtiön yksi huoneisto oli ollut asuinkelvoton vuodesta 2003 lähtien lattiarakenteiden kosteusongelman takia. Taloyhtiö ryhtyi korjaamaan huoneistoa syyskuussa 2007. Vuoden lopussa, kun korjaustyössä piti siirtyä pintamateriaalien asentamiseen, huoneiston omistaja keskeytti korjaustyön ottamalla avaimet pois korjauksen tekijöiltä. Syyksi teolleen osakkeenomistaja ilmoitti huoneistoon jääneet kosteusvauriot ja sen, että hänen pintamateriaalitoiveitaan ei ollut huomioitu, kuten laki edellytti.

Yhtiö ei hyväksynyt korjaustyön keskeyttämistä. Osakkeenomistajalle annettiin kirjallinen varoitus, missä osakkeenomistajaa vaadittiin luovuttamaan yhtiölle huoneiston avain sillä uhalla, että muussa tapauksessa hänen huoneistonsa otetaan yhtön hallintaan. Kun osakkeenomistaja lupasi luovuttaa avaimen korjaustyön tekijöille mutta kieltäytyi luovuttamasta avainta yhtiölle, yhtiökokouksessa elokuussa 2008 päätettiin ottaa osakkeenomistajan huoneisto kolmeksi vuodeksi yhtiön hallintaan huoneiston huonon hoidon takia.

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa. Kanteessa ja vastauksessa osapuolet keskittyivät siihen, saiko osakas keskeyttää yhtiön korjaustyön vai ei. Tavanomaisen laintulkinnan mukaan korjaustyön keskeyttäminen voi tulla kyseeseen, jos jo etukäteen on selvää, että aiottu korjaus tulee epäonnistumaan.

Väärä asiakirja

Yhtiö käytti oikeudessa todisteena korjausta koskevaa työselostusta osoittaakseen, että osakkaan teettämissä laboratoriotutkimuksissa homevaurioisiksi osoittautuneet lastulevyt oli työsuunnitelmassa määrätty purettavaksi. Oikeudenkäynnin jälkeen tuli ilmi, että urakkasopimuksessa oli kuitenkin sovittu toisen, myöhemmin päivätyn työselostuksen käytöstä. Todisteena ollut työselostus oli näin korvattu uudella työselostuksella. Yhtiö siis käytti väärää asiakirjaa todisteena oikeudessa. Keskeytetyn urakan oikeassa työselostuksessa homevaurioisia lastulevyjä ei ollut merkitty purettavaksi. Tämän seikan piiloon jääminen näyttää olleen väärän asiakirjan käytöstä saatu tärkein konkreettinen hyöty.

Konkreettisen tarkoituksen ohella väärennetyn tai väärän asiakirjan käytöllä on usein yleisempi tarkoitus. Oikeudenkäynnissä kilpaillaan tuomarin myötätunnosta. Ymmärrettävästi tuomari usein etsii juttuun ratkaisua, joka on hyvä sille osapuolelle, jota kohtaan hän tuntee myötätuntoa. Väärennettyä tai väärää asiakirjaa voidaan hyvin käyttää välineenä tähän tarkoitukseen. Esimerkkitapauksessa väärällä asiakirjalla on esimerkiksi voitu pönkittää sellaista mielikuvaa, ettei osakkaalla ollut muita syitä urakan keskeyttämiseen kuin kiusanteko.

Yhtiö käytti väärää asiakirjaa sekä käräjä- että hovioikeudessa. Yhtiön edustajina oikeudenkäynnissä olivat isännöitsijä A ja hallituksen puheenjohtaja B, ja heitä voidaan epäillä väärän asiakirjan käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Kumpikin hoiti tehtäväänsä ulkopuolisen asiantuntijan ominaisuudessa.

Asiakirjan vääristelyn seuraukset

Väärennetyn tai väärän asiakirjan käyttö todisteena onnistuu parhaiten silloin, kun oikeudenkäynnin toinen osapuoli on tietämätön asiakirjasta eikä osaa epäillä sen oikeellisuutta. Usein asiakirjan väärennys paljastuu vasta jälkikäteen, kun oikeudenkäynti on jo päättynyt. Näin kävi myös esimerkkitapauksessa. Myöhemmin käydyssä toisessa oikeudenkäynnissä yhtiö velvoitettiin tuomaan oikeuteen keskeytetyn urakan urakkasopimuksen. Väärän asiakirjan käyttäminen paljastui, kun asianajaja A Alakurtille toimitetun urakkasopimuksen liitteestä löytyi urakan oikea työselostus.

Väärän asiakirjan käyttäminen oikeudenkäynnissä on periaatteessa rangaistava teko rikoslain 15 luvun 7 § perusteella. Vähimmillään väärän asiakirjan harhauttavasta hyväksikäytöstä tulisi seurata sakkorangaistus. Kuitenkin riitaoikeudenkäyntien kohdalla, jos oikeudenkäynti on jo päättynyt ja lopullinen tuomio on annettu, viranomaiset eivät todennäköisesti aseta asiakirjan väärennykseen syyllistyneitä vastuuseen. Rikosoikeudenkäynnissä tilanne on kuitenkin monitahoisempi.

Kirjallisena todisteena olevalla väärennetyllä tai väärällä asiakirjalla on jo sinänsä vaikutusta oikeudenkäynnin kulkuun. Mutta oikeudenkäyntien ollessa suullisia on kirjallisilla todisteilla varsinaista todistearvoa vasta, kun niihin viitataan suullisessa todistelussa. Näin väärennetyn tai väärän asiakirjan käyttö johtaa helposti myös väärään valaan.