Todisteiden vääristeleminen

Todisteen vääristeleminen kohdistuu esineeseen, asiakirjaan, tai muuhun oikeudenkäynnissä tarpeelliseen todisteeseen. Useimmiten vääristellään asiakirjaa.

Asiakirja on väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta.

Väärää asiakirjaa ei ole muutettu, mutta todisteena käytettäessä se on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä.

Väärennetty tai väärä asiakirja johtaa myös väärään valaan, kun todistaja vastoin parempaa tietoa toistaa suullisessa todistelussa asiakirjassa olevia vääriä tietoja.

Esimerkkioikeudenkäynnin tausta

Rivitaloyhtiön yksi huoneisto oli ollut asuinkelvoton vuodesta 2003 lähtien lattiarakenteiden kosteusongelman takia. Taloyhtiö ryhtyi korjaamaan huoneistoa syyskuussa 2007. Vuoden lopussa, kun korjaustyössä piti siirtyä pintamateriaalien asentamiseen, huoneiston omistaja keskeytti korjaustyön ottamalla avaimet pois korjauksen tekijöiltä. Syyksi teolleen osakas ilmoitti huoneistoon jääneet kosteusvauriot ja sen, että hänen pintamateriaalitoiveitaan ei ollut huomioitu, kuten laki edellytti.

Yhtiö ei hyväksynyt korjaustyön keskeyttämistä. Osakkaalle annettiin kirjallinen varoitus, missä häntä vaadittiin luovuttamaan yhtiölle huoneiston avain sillä uhalla, että muussa tapauksessa hänen huoneistonsa otetaan yhtiön hallintaan. Kun osakas lupasi luovuttaa avaimen korjaustyön tekijöille mutta kieltäytyi luovuttamasta avainta yhtiölle, yhtiökokouksessa elokuussa 2008 päätettiin ottaa osakkaan huoneisto kolmeksi vuodeksi yhtiön hallintaan huoneiston huonon hoidon takia.

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa. Kanteessa ja vastauksessa osapuolet keskittyivät siihen, saiko osakas keskeyttää yhtiön korjaustyön vai ei. Tavanomaisen laintulkinnan mukaan korjaustyön keskeyttäminen voi tulla kyseeseen, jos jo etukäteen on selvää, että aiottu korjaus tulee epäonnistumaan.

Väärä asiakirja

Yhtiö käytti oikeudessa todisteena korjausta koskevaa työselostusta osoittaakseen, että osakkaan teettämissä laboratoriotutkimuksissa homevaurioisiksi osoittautuneet lastulevyt oli työsuunnitelmassa määrätty purettavaksi. Oikeudenkäynnin jälkeen riidan osapuolet päätyivät vielä uuteen loppuunsaatetun korjauksen kustannuksia käsittelevään oikeudenkäyntiin. Yhtiö velvoitettiin tuomaan oikeuteen keskeytetyn korjausurakan urakkasopimus. Asianajaja A Alakurtille toimitetun urakkasopimuksen liitteestä löytyi keskeytetyn urakan oikea työselostus. Tämä poikkesi sisällöltään todisteena käytetystä työselostuksesta ja oli päivätty sitä myöhemmin. Yhtiön ensimmäisessä oikeudenkäynnissä todisteena käyttämä työselostus oli siis väärä asiakirja. Keskeytetyn urakan oikeassa työselostuksessa homevaurioisia lastulevyjä ei ollut merkitty purettavaksi. Tämän seikan piilottaminen näyttää olleen väärän asiakirjan käytöstä saatu tärkein konkreettinen hyöty.

Konkreettisen tarkoituksen ohella väärennetyn tai väärän asiakirjan käytöllä on usein yleisempi tarkoitus. Oikeudenkäynnissä kilpaillaan tuomarin myötätunnosta. Ymmärrettävästi tuomari usein etsii juttuun ratkaisua, joka on hyvä sille osapuolelle, jota kohtaan hän tuntee myötätuntoa. Väärennettyä tai väärää asiakirjaa voidaan hyvin käyttää välineenä tähän tarkoitukseen. Esimerkkitapauksessa väärällä asiakirjalla on esimerkiksi voitu pönkittää sellaista mielikuvaa, ettei osakkaalla ollut muita syitä urakan keskeyttämiseen kuin kiusanteko.

Yhtiö käytti väärää asiakirjaa sekä käräjä- että hovioikeudessa. Yhtiön edustajina oikeudenkäynnissä olivat isännöitsijä A ja hallituksen puheenjohtaja B ja heitä epäillään väärän asiakirjan käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Kumpikin hoiti tehtäväänsä ulkopuolisen asiantuntijan ominaisuudessa.

Lisäksi kahden todistajan epäillään syyllistyneen väärään valaan suullisessa todistelussaan koskien väärän asiakirjan osuutta korjausurakassa. Näin kaikkiaan neljä henkilöä vaikuttaa sopineen yhteistyöstä väärään asiakirjaan liittyen.

Asiakirjan vääristelyn seuraukset

Väärennetyn tai väärän asiakirjan käyttö todisteena onnistuu parhaiten silloin, kun oikeudenkäynnin toinen osapuoli on tietämätön asiakirjasta eikä osaa epäillä sen oikeellisuutta. Usein asiakirjan väärennys paljastuu vasta jälkikäteen, kun oikeudenkäynti on jo päättynyt. Näin kävi myös esimerkkitapauksessa. Väärän asiakirjan käyttö paljastui vasta pari vuotta sen käytön jälkeen myöhemmin käydyssä toisessa oikeudenkäynnissä.

Väärän asiakirjan käyttäminen oikeudenkäynnissä on periaatteessa rangaistava teko rikoslain 15 luvun 7 § perusteella. Vähimmillään väärän asiakirjan harhauttavasta hyväksikäytöstä tulisi seurata sakkorangaistus. Kuitenkin riitaoikeudenkäyntien kohdalla, jos oikeudenkäynti on jo päättynyt ja tuomio on tullut lainvoimaiseksi, viranomaiset eivät todennäköisesti aseta asiakirjan väärennykseen syyllistyneitä vastuuseen. Rikosoikeudenkäynnissä tilanne on kuitenkin monitahoisempi.

Kirjallisena todisteena olevalla väärennetyllä tai väärällä asiakirjalla on jo sinänsä vaikutusta oikeudenkäynnin kulkuun. Mutta oikeudenkäyntien ollessa suullisia on kirjallisilla todisteilla varsinaista todistearvoa vasta, kun niihin viitataan suullisessa todistelussa. Näin väärennetyn tai väärän asiakirjan käyttö edellyttää usein myös syyllistymistä väärään valaan. Jos asiakirjan oikeuteen tuonut ja väärän valan tehnyt ovat eri henkilöitä, on todennäköisesti kyse suunnitelmallisesta ja yhteistyötä vaativasta toiminnasta kuten esimerkkitapauksessa.